sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Meri Savonen: Tonttulapset ja seikkailujen joulu




Koulun joulunäytelmien ja monien joulusatujen juonikuvio menee pääpiirteissään niin, että jostain syystä joulu näyttää olevan uhattuna, mutta sitten nokkelat tontut pelastavat sen viime hetkellä. Kaava on siis perin juurin tuttu, mutta Meri Savonen saa sen tuntumaan tuoreelta esikoiskirjassaan Tonttulapset ja seikkailujen joulu.

Lokakuussa Joulupukki ja postinhoitaja Vaari Riihiranta ovat huolissaan, koska lapset eivät tunnu olevan lainkaan joulumielellä. Toivekirjeitä on saapunut Korvatunturille ennätysvähän, ja Joulupukin on mietittävä, pitääkö lahjojen valmistamista supistaa. Menekki näyttää nimittäin huolestuttavan alhaiselta. Takkasalissa pidetään kriisikokous, jossa punotaan suunnitelmia joulun pelastamiseksi. Tonttupojat Timi ja Verne ovat tyytymättömiä aikuisten saamattomuuteen ja päättävät itse ryhtyä pelastustoimiin.

Marraskuussa alkavat Korvatunturin koulut. Pojat aloittavat ekaluokkalaisina koulussa, joka valmentaa tonttulentäjiä eli lentävien porojen ohjastajia. Samalla luokalla on myös Timin sisko Tiitu Tuisku-ystävänsä kanssa. Poikien suunnitelmana on opetella ennätysajassa lentämään ja sitten näyttäytyä aikuisille ihmisille läheisessä Havukosken kylässä. Syntyvä kohu palauttaa ihmisten ja lasten uskon jouluun ja Joulupukkiin, jolloin joulu pelastuu. Suunnitelma on siis yksikertainen mutta uhkarohkea. Tonttuja on ehdottomasti kielletty koskaan näyttäytymästä aikuisille ihmisille, jotta Korvatunturin toiminta pysyisi salassa ja turvassa.

Tiitu ja Tuisku saavat vahingossa vihiä poikien suunnitelmasta ja tempautuvat siihen odottamatta mukaan. Seuraa todella jännittävä seikkailu, josta ei vauhdikkaita ja täpäriä tilanteita puutu! Savonen vielä tiivistää tunnelmaa käyttämällä ennakointia ja lukujen loppujen cliffhangereitä oivallisesti. Tarinassa on muuten sivujuoni, josta lienee saanut ideansa tonttulapsista kertova toinen kirja Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat. Hieman vierastin amerikkalaiselta maistuvaa lentoporoideaa, mutta kaipa jouluperinteet ovat jo niin iloisesti sekoittuneet, ettei se ainakaan lapsilukijoita haittaa.

Kirja sopii mainiosti vaikkapa joulunaluspäivien iltasatukirjaksi ja jo itse lukevillekin lapsille. Pelastuuko joulu? Miten käy tonttulapsien? Pääsevätkö kaikki ehjin nahoin kotiin? Paljastuuko Korvatunturin kätketty tonttumaailma? Entä mitä tästä kaikesta sanoo itse Joulupukki?

Meri Savonen: Tonttulapset ja seikkailujen joulu
Kuvitus Sirja Iisakka. Saarni-kirjat 2010. 131 s.


5 kommenttia:

  1. Meillä tätä luetaan juuri nyt joulunalusajan ilta- ja aamusatuna. Lentävät porot menevät lapsiin täydestä. Muutenkin kirja tuntuu pitävän etenkin ekaluokkalaisen täysin otteessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska sattuma! Täytyy tunnustaa, että hieman itsekin jännitin, kuinka kaikkein kiperimmistä tilanteista oikein selvitäänkään ;) Ekaluokkalainen vaikuttaa juuri sopivalta kohderyhmältä. Kiva kuulla, että teillä uppoaa myös.

      Poista
  2. Nyt pitäisi vain olla joku, jolle lukea ääneen... Eipä silti, etteikö aikuistenkin kesken olisi huippuhienoa yhteistä aikaa nimenomaan ääneelukemisen parissa vietetyt hetket.

    VastaaPoista
  3. Meillä tämä luettiin iltasatukirjana sujuvasti ohi joulun, mutta jännitys ja kirjan ote säilyi pikkumiehissä mukavasti. Postasin kirjasta juuri. Lentoporot eivät ihan puhtaimmillaan kuulu minunkaan jouluuni :-)... Saduissa kuitenkin saanee mennä fantasian vietävänä melkein minne vain. Vai saako?

    VastaaPoista
  4. Minua ei haitannut tuo lentoporoidea, minulle on taidettu lapsena joskus kertoa lentävistä poroista :) Kiva kirja, jota oli iloa lukea! Kiva kun bloggasit tästä juuri joulun alla! Itse tein saman nyt uuden vuoden kunniaksi.

    VastaaPoista